Nouskoon Kansat Synnyinmaamme

Nouskoon Kansat Synnyinmaamme

English: "Rise the Peoples of Our Native Land"
[nou̯skoːn kɑnsɑt synːyi̯nmɑːmːe]
The place holder holding place
National anthem of Valimia
Lyrics	Gertrude von Burgfluss, 1911
Music	Jani Teräspää, 1922
Adopted	1922; 99 years ago
Audio sample
Nouskoon Kansat Synnyinmaamme (Instrumental) file help

Nouskoon Kansat Synnyinmaamme (Valimian Pronunciation: [nou̯skoːn kɑnsɑt synːyinmɑːmːe]; literally May the Peoples of Our Land of Birth Rise, most often translates as Rise the Peoples of Our Homeland) is the national anthem of Valimia since its adoption in 1922. It was chosen by President Hyvälempi to serve as the anthem to the nascent federation. The lyrics were written by Hesuro-Valimian writer Gertrude von Burgfluss.

Lyrics

Valimian	Phonetic transcription (IPA)	Translation
Nouskoot kansat synnyinmaamme, aamuun uuteen myrskyistä yön. Vallitkoon kotimaamme yli, kansojen ystävyys murtumaton! Menneisyyden murheet voitamme, ja yhtenä kansana teemme niin. Jotta uuden toivon päivän, 𝄆 koettaa maassa riemujen. 𝄇	[TBT TBT TBT 𝄆 TBT] 𝄇	Rise the people of our homeland, to a new dawn from the perils of the night. May the unbreakable friendship of nations, over our homeland reign! The sorrows of the past we shall overcome, and as one people we shall do so. So that a new day of hope, 𝄆 is once more in our land of joy 𝄇
II
Olet minut synnyttänyt, ja myös ylös kasvattanut. Mistään en nyt maata löydä, yhtä rakasta kun sua. Kaikukoon nimesi rakas maa, läpi historioiden kansojen. Kehdossa maamme hilpeyden, 𝄆 laulavat yhdessä veljelliskansat. 𝄇	[TBT TBT TBT 𝄆 TBT] 𝄇	You have given me birth, and also raised me up. Nowhere will I find a land, so dear as you o fatherland. Let your name, our dear country, echo through the histories of peoples. In the cradle of our land's happiness, 𝄆 sing together the fraternal peoples 𝄇
III
Sua mä kiitän aina enkä, koskaan kunniaas' hylkää, Vaikka kärsimys, vaikka surma, minut veisi, minä tänne jään. Sun muistot suuret ja sankarityöt, tulkoot aina muistetuiksi. Jotta valtavassa Liivan maassa, 𝄆 eikä vieras vaan veljein on. 𝄇	[TBT TBT TBT 𝄆 TBT] 𝄇	I will forever thank you, and never abandon your honour. Were suffering, were death, to take me, here I shall stay. Your great memories and heroic deeds, shall forever be rememberd. So that in the vast Valimian land, 𝄆 may not a stranger but my brethren be. 𝄇